Vuoden 2022 kokoelmanäyttely Tuokiokuvia

Loimaan kaupunki vastaanotti testamenttilahjoituksena Eino ja Meeri Haapaselta heidän keräämänsä kokoelman toukokuussa 2010. Eino Haapanen (1924–2010) oli syntyjään Metsämaalta, nykyisen Loimaan kaupungin alueelta. Hän opiskeli Turussa ja asui vuodesta 1952 Helsingissä, toimien viimeksi ennen eläköitymistään Hankkijan omistaman MKY-tehtaat oy:n hallintojohtajana. Taidetta pariskunta keräsi 1960-luvulta lähtien. Ostoja tehtiin määrätietoisesti yhdestä kolmeen vuodessa. Lahjoitus koostuu 150 teoksesta. Loimaan taidemuseon Meerin-sali on ollut kokoelman koti lokakuusta 2012 lähtien.

Kokoelma on erinomainen otos etenkin suomalaista kulta-ajan taidetta. Pääasiassa maisemista koostuvan kokoelman yksi merkittävimpiä teoksia on Albert Edelfeltein (1854–1905) Maisema Pohjois-Norjasta vuodelta 1893. Teoksen rinnalle on tuotu mm. norjalaisen Johannes Martin Grimelundin Auringonlasku vuonossa (1842–1917) ja amerikkalaisen William Trost Richardsin Nautoja vuoristolammen rannalla (1833–1905). Kokoelmasta liki kolmannes koostuu ulkomaalaisten taiteilijoiden töistä.

Vuoden 2022 kokoelmanäyttelyssä Tuokiokuvia katsoja kohtaa vuoristomaisemien ja Pariisilaistunnelmien lisäksi joitakin viimeistelemättömiä töitä, sekä töitä, jotka tekotavaltaan antavat luonnosmaisen vaikutelman.

Sigrid Schauman (1877–1979) ja Ellen Thesleff (1869–1954) tekivät yhteisiä matkoja Firenzeen ja siirtyivät yhtä aikaa vuoden 1908 tienoilla palettiveitsen käyttöön maalauksessaan. Teos Puistomaisema on Schaumanille tyypillinen. Hän maalasi mielellään puistoissa ja kaupunkien tuntumassa. Etenkin puut ja luonnon vihreän eri sävyt – sekä etelän valo – kiehtoivat taiteilijaa. Thesleff oli puolestaan kiinnostunut liikkeen vangitsemisesta teoksissaan. Tanssi, musiikki ja vaikkapa tuleen heitetyt tanssivat kukan terälehdet vangitsivat ja tallentuivat lukuisiin teoksiin.

Magnus Enckell on ollut ajankohtainen suurilla retrospektiivisillä näyttelyillä Ateneumissa ja Tampereen taidemuseolla. Haapasten kokoelman teos Terassilla muistuttaa erehdyttävästi hänen toista teostaan samalta vuodelta – Huvilan kuisti Kuorsalosta. Teoksen Terassilla takaa löytyy Enckellin siskon Helmi Enckellin (1864–1929) aitoustodistus: ”Målat av min bror Magnus Enckell 1918”. Helmi antoi rakennuttaa Villa Mäntylän Haminan Kuorsaloon. Onkin hyvin todennäköistä, että Terassilla on Enckellinniemeltä, joksi paikkaa myös kutsuttiin.