(1915 – 1996)

Elias oli Loimaan Taiteen Ystävät ry:n perustajajäsen 1948.

Elias Anttila syntyi 11.4.1915 Kojonmaan Anttilassa perheen 9. lapsena. Hänen ollessaan 3 vuoden ikäinen äiti kuoli espanjantautiin vuonna 1918. Hän ansaitsi elantonsa fyysisissä töissä, Ferrarialla ja Shell-ketjun palveluksessa. Hän loukkasi selkänsä vakavasti sodan aikana palveluksessa Lapissa.

Ensimmäinen Elias Anttilan signeeraama työ on vuodelta 1950, isää ja äitiä esittävä kipsityö uunin seinässä. Taiteilijan lempiaiheita olivat ilves, metso (yleensä linnut) sekä karhu. Päätyönään hän piti Vesikosken Sähkölaitoksen tilaamaa Onkipoikaa, joka oli ensimmäinen julkinen taidehankinta Loimaalla. Lemminkäisenkadun omakotitalon pihalle rakennettiin 1960-luvulla ulkorakennus, johon saatiin ateljee ja työtilat. Taiteilijalle erityisen mieluisa oli veistos Loimaan Karhu.

Perikunta on lahjoittanut pääosan Elias Anttilan tuotannosta Loimaan kaupungille. Töistä mainittakoon 1973 kaupungintalolle hankittu Loimaan Ilves ja pronssipatsas Väino Kolkkalasta. Reliefi Unohdettujen vainajien muistomerkki (Rukoileva enkeli) sijaitsee hautuumaalla. Vesikosken Sähkölaitokselle tilattiin Kisailevat karhunpennut, jolle Elias antoi myös nimen Voimalinja.

Anttilan valtteja olivat selkeä luonnonlahjakkuus, muototaju ja käden taidot. Hänen työnsä edustavat rehellistä ja konstailematonta suomalaista perustaidetta.

Kirjallisuutta: Jorma Kopu, Eliaksen elämäntaipaleelta. Saviseudun joulu 1995.

Elias Anttila, Eino Vuoren muotokuva, 1968